Suuria kysymyksiä

Heissan! Mulla alkaa lukuloma olemaan jo lopuillaan ja ensi viikolla jatkuukin taas yo-kirjoitukset. Viimeiset viikot on ollut melkoisen kiiresiä, kun olen lukemisen ohella käynyt parina päivänä töissä. Ofelia onkin joutunut totuttelemaan aamureeneihin, kun useimmiten ollaan lähdetty lenkille jo kahdeksan maissa, jotta kerkeän kaiken tekemään yhden päivän aikana.

Olin penkkareissa seepra, minkä jälkeen jäätiin lukulomalle!

Meidän koulussa on tapana, että abit sotkevat koulun edellisenä iltana ja tässä hieman kuvamateriaalia siitä, miltä siellä näytti!

Käytiin pari viikkoa sitten hiitillä Ofelian kanssa ja ilmotin sen samalla myös kauden ensimmäiseen starttiin. Odotukset eivät olleet korkealla koska mun mielestä Offe ei vielä ihan parhaassa tikissään edes ole mutta lähdettiin katsomaan vähän että missä sitä oikein tällä hetkellä mennään. Hiitin perusteella poni kuitenkin oli ihan hyväntuntuinen, vaikkakin jouduin ajamaan hiitin yksin, jolloin Offesta ei iha parhaita vauhteja saa irti. Starttiin lähdettiin siis kuitenkin hyvillä mielin mutta kotiin tultiinkin vähän huonommilla mielin.

Startti oli tosiaan 27.2 Lahdessa ja Offea tuli ajamaan Fiia Espo, joka on siis Offella ajanut viime kaudellakin. Offe kävi kotona jo hieman kuumana, mikä on sille vähän outoa, kun yleensä poni osaa ottaa rennosti. Lämmityksessä poni kuitenkin tuntui kuulemma ihan hyvältä ja vauhtiakin otti sopivasti. Fiian ja Offen mennessä esittelyyn katsoin jo Offen käyvän aika kierroksilla ja ravi näytti melkoiselta räpellykseltä. Lähtö pääsi toisella yrityksellä matkaan ja Offe eteni keulapaikalle. Itse tyytyväisenä varikkokaarteessa katselin, kunnes kuulutettiin "hylätään numero 2 väärän askellajin takia". Ofelia siis hylättiin peitsistä johtopaikalta.

heh eipä toiminu.

Hämmennyksen määrä oli todella suuri tässä vaiheessa enkä oikein tiennyt mitä ihmettä tapahtui, sillä Ofelia ei ole ikinä ei ikinä peitsannut. Käytiin vielä tuomaritornissa katsomassa lähtö koska en ihan oikeasti uskonut, että Offe olisi peitsannut. Noh mun mielestä hylkyä ei vielä tuossa vaiheessa olisi pitänyt tulla mutta kyllä mä omilla silmin näin, että kyllä poni peitsille hyppäsi lähdössä. Ponissa ei päälimmäisin puolin mitään ihmeellistä ole ilmennyt, joten soitin hierojan katsastamaan tilannetta, joka tuleekin tämän viikon perjantaina.

Harmitus oli kyllä suuri itse kullakin mutta aina ei voi onnistua ja näitä sattuu. Nyt kuitenkin kotona ajaessa poni on tuntunut ihan normaalilta mutta kovempaa ei tosi olla edes ajettukkaan. Odotetaan mitä hieroja sanoo ja mietitään sen jälkeen uudestaan mitä tehdään seuraavaksi. Voihan se olla, että joku jumi jossakin on tai sitten on jotakin muuta kukapa tietää. Olisi vaan niin paljon helpompaa, jos saisi yhteyden Ofelian pään sisään ja se itse kertoisi mulle mikä mättää.

Muuten meille kuuluu hyvää. Ollikin on päättänyt vihdoin ja viimein, että kevät on täällä, sillä karvanlähtökausi on alkanut. Ollia en tosiaan ole klipannut edes sen vertaa mitä Offea koska eipä sen rasitus tällä hetkellä niin rankkaa ole, että sen mammuttikarva haittaisi. Saa nähdä jos vielä keväämmällä ajaisin koneella karvat pois ja saataisiin talvikarva pois ennen juhannusta ja lämpiä kelejä.

Mitä seuraavaksi?

Heipparallaa! Pitkästä aikaa kirjauduin bloggeriin ja päätin, että nyt on oikea aika rustata postausta. Viime aikoina mulla on ollut motivaatio hukassa vähän jokaiseen asiaan, enkä ole oikein saanut mitään aikaiseksi, vaikka blogi onkin ollut mielessä jo useamman viikon. Aika menee vaan niin tolkutonta vauhtia eteenpäin ja kohta kevään ylioppilaskirjoituksetkin kolkuttavat ovella, eikä se ainakaan luo lisämotivaatiota yhtään mihinkään.

Pohdiskelin kokonaan blogin poistamista mutta sitten lueskelin oikeastaan blogin postaukset alusta loppuun ja totesin, että näin jälkikäteen niitä on hauska lueskella ja muistella menneitä. Mietin myös uuden blogin tekemistä koska suoraan sanottuna vihaan nykyistä ulkoasua, eikä se ole siinäkään mielessä ajan tasalla koska Kupru ei enää asu meillä. Nyt on kuitenkin kova hinku kirjoitella blogia pitkän ajan jälkeen ja ideoita on pää täynnä. Nyt tosiaankin tarvitsen jotain tasapainottamaan luku-urakkaani, jottei yo-kokeiden tuoma stressi vie mua ihan pohjalle.

Alkanut vuosi on tosiaankin hieman jopa pelottava, sillä en tiedä mitä se tuo tullessaan. Tämä saattaa olla viimeinen vuosi kun asun kotona, joten myös Ofelian kilpauran jatko tämän vuoden jälkeen on auki. En tiedä mitä tulee tapahtumaan, sillä en edes itsekkään tiedä mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Sen vuoksi pitää nyt nauttia ja panostaa poneihin entistäkin enemmän.

Blogin päätähdet Olivia ja Ofelia voivat molemmat oikein hyvin. Olli toimii silloin tällöin lastenratsuna ja muun ajan se pomottaakin muita poneja tarhassa. Olli näyttää tällä hetkellä enemmänkin tynnyriltä kuin ponilta paksun karvansa ansiosta. Offe sai viime vuoden lopussa lomailla ja nyt ollaan aloitettu treenit todenteolla ja kohta voidaankin alkaa katsella jo vähän starttia!

Arkistojen kätköstä Oltsun vanha hiittikuva!

Muutoksen tuulia

Heissan pitkästä aikaa. Kesä meni ilman postailua ja nyt mennäänkin jo syyskuun loppua. Paljon tapahtumia on mahtunut tähän väliin ja aika suuriakin muutoksia. Meillä on tietokone jälleen rikki, jonka takia blogiin kirjokittaminen ei ole edes ollut mahdollista. Nyt kuitenkin sain läppärin lainaan, joten päätin tulla kertomaan, että missä sitä oikeen mennään tällä hetkellä!

Ehkä se kaikista suurin uutinen on kuitenkin, että Kupru muutti pois meiltä takaisin omistajilleen. Tiedossahan se oli, ettei Kupru meille loppuelämäkseen jää mutta kyllä se silti tuli aika kovana iskuna meille kaikille, että joudutaan siitä ihan oikeasti luopumaan. Alunperinkin oli tarkoitus, että Kupru asuu meillä sen aikaa, että omistajansa Minttu saa opiskelut päätökseen. Nyt vuorostaan mulla on lukion viimeinen vuosi jäljellä, jonka vuoksi noin energisen ja ns. vaativan ponin pitäminen olisi vaikeaa, enkä pystyisi antamaan Kuprulle niin paljon kuin haluaisin, joten näin on kaikin puolin parempi ja ainahan tuota blondia pääsee moikkaamaan!

Kesän ehdoton kohokohta oli ponikuninkuusravit, jotka ajettiin tänä vuonna Oulun Virpiniemessä. Käytiin kotona monet keskustelut, että lähdetäänkö me tosissaan kahden ponin kanssa ajamaan toiselle puolelle Suomea raveihin. Olin itsekkin hieman epävarma lähtemisestä mutta nyt jälkeenpäin voin sanoa, että olen älyttömän onnellinen, että päätettiin lähteä ja oli kyllä jokaisen ajetun kilometrin arvoista.

Kupru ponien yöpaikassa

Ajettiin Ouluun jo perjantaina ja matka sinne kesti muutaman pysähdyksen ja ponien juoton yms. jälkeen noin kahdeksan tuntia. Ponit yöpyivät Oulun raviradalla Äimärautiossa ja me oltiin äitin ja iskän kanssa yötä hotellissa Oulun keskustan kupeessa. Koko reissun ajan ponit käyttäytyivät todella fiksusti ja rennosti. Toki jos ponit joutuivat erilleen, niin sitten iski pieni eroahdistus mutta pääosin Ofelia ja Kupru saivat olla yhdessä lähes kokoajan, jolloin oli tuttu kaveri vieressä. Offe ja Kupru oli kyllä ihan loistava kombo ja ne tuli kyllä ihan loistavasti toimeen keskenään!

En kerro starteista nyt sen tarkemmin, jottei postaus veny ihan mahdottoman pitkäksi. Offelle otettiin kuskiksi Fiia Espo, joka onkin käynyt joskus meillä kotona Offella ratsastamassa. Fiialla ja Offella synkkasi tosi hyvin ja tuloksena olikin ensimmäiseltä päivältä kolmas sija ajalla 2.41,6. Sunnuntaina Offella oli ensimmäistä kertaa 2100m matkana ja se kyllä hieman jännitti, että riittääkö pikkuneidillä kiinnostus juosta kahtena päivänä peräkkäin mutta Fiia sai Offen hyvään vauhtiin ja malissa olivat kakkosina jälleen uudella ennätyksellä 2.40,4!! Ihan huippua, että löydettiin Offelle hyvä kuski! Kiitos vielä Fiialle hyvistä ajoista!

Kuprun kanssa lauantaina oltiin maalissa neljänsiä yhden laukan saattelemina uudella ennätyksellä 1.50,8! Kokonaiskisassa oltiin kakkospaikalla, joten edellis vuoden kaava toistui. Sunnuntaille lähdettiin hyvin mielin mutta tottakai jännitystä oli ilmassa, sillä kellään meistä ei ollut halua antaa seppelettä pois. Viimeisellä osamatkalla tuli kaksi laukkaa ja mietin jo matkan aikana, että tultiinko me hitto tänne asti laukkaamaan mutta viimeisen kierroksen Kupru ravasi kuin höyryveturi ja maalissa oltiin kolmansina ajalla 1.51,7.

Sydän hakkasi miljoonaa, kun tiesin, että meitä johtanut poni oli jäänyt taakse mutta en tiennyt riittääkö se. Kun näin lähdön tuloksista, että kyseinen poni oli hylätty liikojen laukkojen vuoksi, niin mulla sydän jätti varmasti muutaman lyönnin välistä ja silmissä vähintäänkin sumeni. Tämä tarkoitti sitä, että Kupru on ruhtinatar myös tänäkin vuonna! En oikein pysty vielä vajaan kahden kuukaudenkaan päästä pukemaan tuota sanoiksi. Samalla fiilis oli ihan älytön mutta toisaalta niin haikea koska tiesin, että nyt tämä loppuu. Vaikea käsittää, että saatiin kokea jotain näin upeaa vielä toistamiseen ja voidaan ainakin hyvillä mielin sanoa, että me lopetettiin Kuprun kanssa huipulle. Haluun loppuun vielä kiittää kaikkia, jotka on meitä auttanut ja tukenut, jotta tää oli mahdollista. Iso kiitos myös toki Kuprun omistajat Minttu ja Mirja, jotka ylipäätään antoi meille mahdollisuuden tähän kaikkeen. Kiitos ihan kaikki!

Tää kuva kiteyttää niin monta tunnetta

Avoimessa autolähdössä

Kuprulle on nyt tässä vähän ajan sisällä yllättävän paljon sarjoja tässä lähistöllä. Torstaina oltiin Lahdessa poniraveissa, jossa oli avoin Elitloppet-katsaus avoimena ryhmäajona b-poneille. Koska lähtö oli avoin, niin tottakai samalta viivalta lähti Suomen nopeimmat ponit. Lähdettiin siis hakemaan vaan hyvää ja puhdasta juoksua ja samalla uusimaan autoennätystä, joka oli viime vuonna Sm-montessa juostu 2.00,9.

Kupru kävi aamulla tallilla jo melkoisen kuumana ja se saikin pienet raivarit, kun laitoin takajalkoihin suojia. Onneksi poni sitten rauhoittui, kun käveltiin tallinpihassa. Pakattiin poni ja tavarat kyytiin ja lähdettiin ajamaan kohti Jokimaata.

© Ismo Kivinen

© Minttu Kirvesniemi

Meiltä ajaa Lahteen noin 50min trailerin kanssa ja oltiin hyvissä ajoin perillä. Kävin hakemassa voilokit ja otettiin Kupru pois kyydistä ja kävelyttelin vielä sitä varikolla ennen kuin aloin valjastamaan. Lämmityksen ajoin normaaliin tapaan tuntia ennen starttia ja kaksi kierrosta hölkkää sekki auki. Kupru tuntui lämmityksessä ihan normaalilta, vaikka mua vähän jännitti, että miten keli vaikuttaa siihen, kun nyt oli ensimmäiset ravit näin kuumalla ilmalla.

© Ismo Kivinen

© Ismo Kivinen

© Ismo Kivinen

Noin 20min ennen starttia lähdin kävelyttelemään varikolle ja sitten äiti laittoi sekin, jonka jälkeen kävin vielä hiittisuoralla ja verryttelylenkillä hölköttelemässä. Sitten suunnattiinkin jo esittelyn kautta starttiin. Matkana oli 2140m. Kokoonnuttiin auton taakse ja lähtökiihdytyksessä Kupru lähti tosi hyvin, kunnes vieressä oleva poni laukkasi ja ajautui meidän radalla, jota jouduttiin väistämään. Lähdössä oli tosiaan Suomen nopeimpia poneja, jotka toki olivat ihan ylivoimaisia Kupruun nähden. Ajettiin koko matkan ajan neljänsinä. Hieman Kupru antoi viimeisellä takasuoralla periksi, eikä ihan viitsinyt antaa kaikkeaan, kun rinnalla ei ollut ketään kirittämässä mutta hyvin se tsemppasi loppuun ja maalilinja ylitettiin myös neljänsinä uudella autoennätyksellä 1.54,4.

Olen tyytyväinen, ettei yhtäkään laukkaa tullut matkan aikana, eikä poni edes tuntunut siltä, että laukka voisi tulla. Silti olin ehkä hieman pettynyt aikaan koska tiedän, että Kupru pääsee vielä kovempaakin mutta kun pidemmällä tähtäimellä ajattelee, niin ero on tosi iso siihen, mistä aloitettiin viime vuonna ja tämähän oli vasta kauden kolmas startti, joten kyllä voi olla ihan ylpeä Kuprusta. Nyt ajetaan vielä todennäköisesti ensi viikonloppuna yksi startti ja sitten huilataan hetki ennen seuraavia startteja.

© Minttu Kirvesniemi

© Minttu Kirvesniemi

Hurjat neidit Lappeessa

Mainitsinkin viime postauksen lopussa, että ollaan menossa Lappeeseen poniraveihin 24.4. Aamulla oli aikainen herätys, kun ravien ensimmäinen lähtö oli 12.00 ja Offe starttasi jo toisessa lähdössä ja meiltä Lappeeseen ajaa noin 1,5h. Mulla oli aamulla vähän sellanen tunne, että kaikki tulee menemään huolella penkin alle ja sanoinkin äitille, että pitäisköhän jättää koko reissu tekemättä mutta jälkikäteen ajateltuna hyvä, ettei jätetty!

Offe oli oikein käsiohjelmaan päässyt!

Oltiin hyvissä ajoin paikalla. Purettiin ponit ja kävelyteltiin niitä varikolla ja sitten seuraavana valjaat niskaan ja kärryt perään. Kävelyttelin ja hölkkäilin Offen kanssa varikolla ennen lämmitystä, kun Tuuli oli lämmittämässä omaa poniaan. Iski kyllä ihan jäätävä kaipuu pikkuponien kärryille ja kyllä meinasi tulla muutama haikeuden kyynel silmään, kun tahtoisin vaan niin kovasti ajaa Offella kilpaa! Tuuli lämmitti Offen samalla tavalla, kun Kouvolassakin ja kyllähän poni oli kuulemma muistanut mainokset lukea moneen kertaan. Kuitenkin reippaammissa pätkissä Offe oli kuulemma tuntunut hyvältä!

Offen sarja oli aika järjetön meidän kannalta ja ilmotin sen tosiaan 120m takamatkalle. Lähtö pääsi ekalla matkaan ja vähän laiskasti Offe lähti liikkelle, kuten yleensäkkin. Kun Offe saavutti ensimmäisiä poneja, niin vauhti alkoi kiihtymään ja parhaaseen vauhtiin poni pääsi vasta viimeisessä kaarteessa ja hyvällä kirillä Offe ja Tuuli oli maalissa neljänsinä! Laukkoja ei matkan aikana tullut ja aika oli 2.47,1, joten tyytyväinen voi olla! Ollaan kyllä niin tyytyväisiä, että löydettiin Offelle noin hyvä kuski, jolla synkkaa Offen kanssa hyvin! Kunhan Offe pääsee kunnolla rutiiniin kiinni, niin uskon kyllä, että Tuuli ja Offe pystyy vielä paljoon yhdessä!

© Hanna Seppälä

© Hanna Seppälä

Kuprun kävin lämmittämässä noin tuntia ennen starttia. Ajoin ihan normaalin lämmityksen eli pari kierrosta ihan rauhallista hölkkää sekki auki. Kupru on kyllä rauhottunut ihan älyttömästi, kun nytkin lämmityksessä oikeesti hölkättiin rennosti, kun viime vuonna välillä poni pullasi ittensä lämmityksessä jo ihan väsyksiin.

© Nea Halinen

Kuprullakin oli pakkia 220m, joten odotuksia ei sen starttiin todellakaan ollut. Päästiin ekalla matkaan ja Kupru lähti yllättävän hyvin, vaikka kaikki kaverit lähtivätkin sen edestä. Päästiin ekasta ponista ensimmäisessä kaarteessa ohi ja jatkettiin tasaista etenemistä koko matkan ajan. Missään vaiheessa Kupru ei tuntunut siltä, että laukkaa tulisi. Etukaarteessa siirryttiin jo sijalle neljä ja sitten Kupru sai vasta kunnolla vaihteen silmään ja kivuttiinkin jo johtoponin rinnalle. Viimeisessä kaarteessa ajettiin rintarinnan ja kaarteen lopussa poni sisäpuolelta laukkasi ja siirryttiin johtoon. Kaarruttiin loppusuoralle ensimmäisinä ja ajoin vähän turhankin kovaa, kun en hoksannut, että lähimpänä oleva poni oli hylätty. Maalilinjalla oltiin ensimmäisinä ajalla 54,1, joten ennätyksen parannukselta onneksi vältyttiin!

Tuntuu niin hyvältä, kun huomaa, että me oikeesti saatiin Kuprun kanssa tavella jotain aikaa, vaikka välillä ei siltä olekkaan tuntunut! En todellakaan osannut odottaa, että se noin pitkältä pakilta nousee ja voittaa vielä noin ylivoimaisesti. Oon kyllä niin onnellinen, että oon noin mahtavan tamman treeniin saanut!<3

Ofelian kauden avausstartti

Sain pienen päähänpiston eräs ilta, kun Vesku sanoi ilmoittavansa hevosensa Kouvolaan 3.4 juoksemaan ja kysyi lähdenkö mukaan. Lyhyen mietinnän jälkeen ilmoitin myös Offen sinne pieneen ylisarjaan juoksemaan. Pohdittiin äitin kanssa oikeestaan jo viime kesän alussa, että kenet me pyydetään hyppäämään Offen kärryille mun jälkeen ja päädyttiin Tuuli Mikkelään. Tunnen Tuulin monen vuoden takaa ja Tuuli on joskus vuosia sitten Offella kotona ajanutkin, silloin kun Ofe oli vielä ihan vauva. Kysyin Tuulilta haluaako se ajaa Offella tuolla ja myöntävä vastaus tuli!

Tytöt valmiina matkaan!

Lähdettiin tosiaan Veskun hevosen ja Ofe kanssa matkaan ja oltiinkin tapamme mukaan ihan yliajoissa paikalla.. No eipähän tullut kiire! Kävin mittauttamassa ja tunnistamassa Offen ja nyt se mitattiin 101cm korkeaksi eli sentin verran on tullut korkeutta lisää! Tosin ehkä kengityksellä yms. on hieman vaikutusta asiaan mutta papereissa se on nyt 101cm korkea.

Valjastelin Offen ja Tuuli lähtikin sitten jo lämmittämään. Yritin vähän Tuulia opastaa, että millainen Ofe on ja vähän kertoa, että miten sitä kannattaa lämmittää. Sanoin kuitenkin Tuulille, että lämmittää sitä fiiliksen mukaan ja vähän tunnustelee miltä se tuntuu. Oli kyllä melko jännää katsoa aidan takaa jo ihan vain lämmitystä, kun enhän mä ole ikinä edes nähnyt miltä Ofe näyttää juostessaan, kun olen aina ollut kärryillä! Lämmitys sujui aika Offemaisesti eli ensimmäinen kierros oli vähän säheltämistä mutta toisella kierroksella otetuilla pätkillä poni tuntui kuulemma hyvältä!

Lähdettiin hyvillä mielin starttiin ja sanoinkin Tuulille, ettei tarvitse ottaa mitään paineita koska odotuksia ei ollut startin suhteen. Tuuli vielä varikolla hölkkyytteli Ofea ennen starttia ja pikkuhiljaa olikin jo aika mennä esittelyyn. Tässä vaiheessa viimeistään iho oli ihan kananlihalla ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa.

© Vilja Kivinen

© Vilja Kivinen

Ofe starttasi yksin paalulta ja vähän se jäi kaveria odottamaan mutta kun toinen poni tuli rinnalle, niin juokseminen sujui paremmin! Offe oli loppusuoran alkuun kolmantena mutta sitten tuli takaa kovimpia ohi mutta edestä yksi hylättiin, joten Offe oli neljäs! Ajaksi ajattelin, että jos se siinä 2.55 pinnassa olisi, niin olisi hyvä mutta se olikin 2.47! Ihan huikea suoritus Tuulilta ja Offelta koska mun mielestä Ofe ei ihan parhaassa iskussa edes vielä ole ja kuitenkin pitkästä aikaa Offen kärryillä oli joku muu kuin minä. Ollaan äitin kanssa tosi tyytyväisiä kuski valintaan ja Tuuli lupasi ajaa Offella jatkossakin, joten hyvillä mielin jatketaan Lappeessa!

© Vilja Kivinen

Back in business

Heissan pitkästä aikaa! Viime postauksesta onkin taas tovi vierähtänyt. Tässä on nyt ollu niin paljon kaikenlaista, etten ole juurikaan kerennyt koneella edes käydä. Koeviikko oli ja meni ja sen jälkeen suunnattiinkin kaverini Kaisan ja hänen vanhempien kanssa Kanarialle! Viikko vierähti siellä ja nyt aikaerosta toipuneena olen vajaan viikon verran ollut Suomen maanpinnalla. Motivaatio on ollut hieman hukassa vähän jokaiseen asiaan, joten viikon loma teki mulle kyllä todella hyvää. Kameraa en ole reissun jäljiltä vielä tyhjentänyt, joten laitan tähän nyt muutamia puhelimella otettuja lomakuvia.

Mulle oli henkisesti aika raskasta lähteä lomalle, vaikka kyseessä ei ollut tosiaan kuin viikko. En vaan ole niin niin moneen vuoteen ollut noin pitkää aikaa käymättä tallilla, joten stressasin aika paljon miten kaikki hommat hoituu. Äiti kuitenkin piti poneista hyvää huolta viikon ajan ja Ninnukin kävi Kuprua ratsastamassa useana päivänä, joten mun huoli oli aivan turhaa. Teki kyllä hyvää niin mulle kuin poneillekkin ja kotiin tullessa treenimotivaatio on kyllä ollut ihan huipussaan! En meinannut malttaa millään odottaa, että pääsen ponien kyytiin ja olin kyllä ihan hymy korvissa, kun pitkästä aikaa kärryille pääsin!

Mun kaula on hyvä esimerkki siitä,että sitä aurinkorasvaa kannattaa käyttää ihan oikeasti :)

Nyt ollaankin jatkettu treenailuja ihan normaalisti ja seuraava startti onkin jo sunnuntaina Lappeen poniraveissa! Ofeliakin avasi kilpakautensa uuden kuskin kanssa juuri ennen mun lomaa mutta siitä on tulossa vielä ihan omaa postausta. Nyt kun saadaan molemmille poneille rutiinia kilpailemisesta, niin hyvillä mielin suunnataan katseet kohti kesän koitoksia!

Kyllä oli hymy korvissa ponilla ja kuskilla! Tai no entiiä onko toi Kuprun hymy ihan aitoa hymyä.. :D