lauantai 24. syyskuuta 2016

Muutoksen tuulia

Heissan pitkästä aikaa. Kesä meni ilman postailua ja nyt mennäänkin jo syyskuun loppua. Paljon tapahtumia on mahtunut tähän väliin ja aika suuriakin muutoksia. Meillä on tietokone jälleen rikki, jonka takia blogiin kirjokittaminen ei ole edes ollut mahdollista. Nyt kuitenkin sain läppärin lainaan, joten päätin tulla kertomaan, että missä sitä oikeen mennään tällä hetkellä!


Ehkä se kaikista suurin uutinen on kuitenkin, että Kupru muutti pois meiltä takaisin omistajilleen. Tiedossahan se oli, ettei Kupru meille loppuelämäkseen jää mutta kyllä se silti tuli aika kovana iskuna meille kaikille, että joudutaan siitä ihan oikeasti luopumaan. Alunperinkin oli tarkoitus, että Kupru asuu meillä sen aikaa, että omistajansa Minttu saa opiskelut päätökseen. Nyt vuorostaan mulla on lukion viimeinen vuosi jäljellä, jonka vuoksi noin energisen ja ns. vaativan ponin pitäminen olisi vaikeaa, enkä pystyisi antamaan Kuprulle niin paljon kuin haluaisin, joten näin on kaikin puolin parempi ja ainahan tuota blondia pääsee moikkaamaan!


Kesän ehdoton kohokohta oli ponikuninkuusravit, jotka ajettiin tänä vuonna Oulun Virpiniemessä. Käytiin kotona monet keskustelut, että lähdetäänkö me tosissaan kahden ponin kanssa ajamaan toiselle puolelle Suomea raveihin. Olin itsekkin hieman epävarma lähtemisestä mutta nyt jälkeenpäin voin sanoa, että olen älyttömän onnellinen, että päätettiin lähteä ja oli kyllä jokaisen ajetun kilometrin arvoista.



Kupru ponien yöpaikassa
Ajettiin Ouluun jo perjantaina ja matka sinne kesti muutaman pysähdyksen ja ponien juoton yms. jälkeen noin kahdeksan tuntia. Ponit yöpyivät Oulun raviradalla Äimärautiossa ja me oltiin äitin ja iskän kanssa yötä hotellissa Oulun keskustan kupeessa. Koko reissun ajan ponit käyttäytyivät todella fiksusti ja rennosti. Toki jos ponit joutuivat erilleen, niin sitten iski pieni eroahdistus mutta pääosin Ofelia ja Kupru saivat olla yhdessä lähes kokoajan, jolloin oli tuttu kaveri vieressä. Offe ja Kupru oli kyllä ihan loistava kombo ja ne tuli kyllä ihan loistavasti toimeen keskenään!

En kerro starteista nyt sen tarkemmin, jottei postaus veny ihan mahdottoman pitkäksi. Offelle otettiin kuskiksi Fiia Espo, joka onkin käynyt joskus meillä kotona Offella ratsastamassa. Fiialla ja Offella synkkasi tosi hyvin ja tuloksena olikin ensimmäiseltä päivältä kolmas sija ajalla 2.41,6. Sunnuntaina Offella oli ensimmäistä kertaa 2100m matkana ja se kyllä hieman jännitti, että riittääkö pikkuneidillä kiinnostus juosta kahtena päivänä peräkkäin mutta Fiia sai Offen hyvään vauhtiin ja malissa olivat kakkosina jälleen uudella ennätyksellä 2.40,4!! Ihan huippua, että löydettiin Offelle hyvä kuski! Kiitos vielä Fiialle hyvistä ajoista!




Kuprun kanssa lauantaina oltiin maalissa neljänsiä yhden laukan saattelemina uudella ennätyksellä 1.50,8! Kokonaiskisassa oltiin kakkospaikalla, joten edellis vuoden kaava toistui. Sunnuntaille lähdettiin hyvin mielin mutta tottakai jännitystä oli ilmassa, sillä kellään meistä ei ollut halua antaa seppelettä pois. Viimeisellä osamatkalla tuli kaksi laukkaa ja mietin jo matkan aikana, että tultiinko me hitto tänne asti laukkaamaan mutta viimeisen kierroksen Kupru ravasi kuin höyryveturi ja maalissa oltiin kolmansina ajalla 1.51,7.

Sydän hakkasi miljoonaa, kun tiesin, että meitä johtanut poni oli jäänyt taakse mutta en tiennyt riittääkö se. Kun näin lähdön tuloksista, että kyseinen poni oli hylätty liikojen laukkojen vuoksi, niin mulla sydän jätti varmasti muutaman lyönnin välistä ja silmissä vähintäänkin sumeni. Tämä tarkoitti sitä, että Kupru on ruhtinatar myös tänäkin vuonna! En oikein pysty vielä vajaan kahden kuukaudenkaan päästä pukemaan tuota sanoiksi. Samalla fiilis oli ihan älytön mutta toisaalta niin haikea koska tiesin, että nyt tämä loppuu. Vaikea käsittää, että saatiin kokea jotain näin upeaa vielä toistamiseen ja voidaan ainakin hyvillä mielin sanoa, että me lopetettiin Kuprun kanssa huipulle. Haluun loppuun vielä kiittää kaikkia, jotka on meitä auttanut ja tukenut, jotta tää oli mahdollista. Iso kiitos myös toki Kuprun omistajat Minttu ja Mirja, jotka ylipäätään antoi meille mahdollisuuden tähän kaikkeen. Kiitos ihan kaikki!

Tää kuva kiteyttää niin monta tunnetta