tää menee niille joil on paha olla

Näin viikon postaus tauon jälkeen onkin taas hyvä palata blogin ääreen. Osa on varmaan huomannutkin, että Ofelia ei startannut Mikkelissä. Vika ei ole ponissa ja kyllä, se on täysin kunnossa. Meinasin, etten syytä täällä kerro mutta ei se enää mikään salaisuuskaan ole. Mun kummieno nukkui pois lauantai-sunnuntai välisenä yönä, niin ei lähdetty siitä syystä raveihin. Se on myös osa syy, miksen ole viikolla postannut, vaikka koko viikko lomaa olikin. Kyllä tämä tästä päivä päivältä helpottaa mutta tuska ja ikävä on edelleen suurta, joten toivon että ymmärrätte. Ja ei, en hae huomiota tällä, haluan vaan kertoa asiat niinkuin ne ovat.

tarhansiivous apurit Offe ja Mune!

Ollipollikin on päässyt lenkille useamman kerran tällä viikolla. Neidillä alkaa olemaan jo ihan järkyttävä karva, joten pienikin hölkkälenkki saa sen hikeen. Ravi tuntuu taas pitkästä aikaa hyvältä ja pikkunen juoksentelee ihan korvat tötteröllä viikon tauon jälkeen. Nyt vaan pitää toivoa, ettei ihan heti sataisi lunta, jotta päästäisi kesäkengissä vielä starttaamaan!

vas. Tsekatkaa Penan hieno makkaralelu :D

Offeliini on ollut hyvä ajaa kotona. Vähän harmittaa, että startti jäi välistä, kun olisi ollut kiva tietää missä mennään mutta minkäs teet. Äitikin ajoi Offella ekaa kertaa tällä viikolla. Pikkusen neiti oli innoissaan ja sitä sai kyllä ihan tosissaan pidellä, ettei ihan hillitöntä vauhtia lähtenyt kipittämään.

Eilen sainkin sitten siirtyä kävelylinjalle ponien kanssa. Toivottavasti tää on vaan väliaikaista ja tulisi joko sitä lunta tai sitten plussa-asteita, että tiet sulaisi. Meillä tosiaan osa hiekkateistä onkuin asfalttia. Mutta onneksi säätiedot lupasi lauhtuvaa ilmaa! Tuntuu jotenkin niin hirveältä, kun tallille lähtiessä joutuu pukemaan hirveät talvivaatteet päälle, ettei jäädy pystyyn kärryille. Mulla on ikävä kesää!